Tiesin jo yläasteella haluavani ammattikouluun keittiölinjalle. Olen käynyt Fellmannissa tarjoilijakoulun ja työskennellyt lounaskahviloissa. Alun perin ystäväni pyysi minuna hakemaan töihin suurtalouskeittiöalalle – hän sanoi, että sopisin tänne hyvin. Ensin tein sijaisuuksia 3 – 4 kuukautta ja samalla tutustuin moneen toimipisteeseen. Sitten pääsin Liipolan koulun keittiölle ja sattuikin niin, että sieltä oli jäämässä työntekijä eläkkeelle, joten sain pidemmän sijaisuuden. Samalla innostuin suorittamaan Koulutuskeskus Salpauksessa suurtalouskokin tutkinnon oppisopimuskoulutuksena.
Tuotekehittäjä minusta tuli, kun esihenkilöni antoi minulle tehtäväksi kehittää henkilöstöruokailua. Ideoin esimerkiksi, miten henkilöstöravintolaa voisi kehittää. Minulle ehdotettiin osallistumista 1,5 vuotta kestävään Salpauksen Tuotekehittäjä -koulutukseen, joka toteutettiin oppisopimuksena. Koulutus antoi hyvän perustan työlleni ja opin kuvaamaan tuotekehitystä prosessina.
Teen työkseni uusia reseptejä ja vastaan niiden toimimisesta käytännössä
Työtehtäväni koostuvat reseptien suunnittelusta ja kehittämisestä, tuotteiden testaamisesta sekä tuotekehitystyöryhmän, Makutiimin koordinoinnista. Tehtävänäni on myös käydä kokkien kanssa uusia reseptejä läpi ja jutella valmistuksesta. Uusien reseptien eteenpäin viemisessä on myös omat haasteensa. Teemme noin 15 000 annosta päivässä, joten minun pitää osata selkeästi kertoa, miksi tietyt raaka-aineet ja tietty valmistustapa on reseptiin valittu. Tässä työssä tarvitaan joustavuutta ja valmiutta kompromisseihin. Makutiimissä kehitämme koulujen ja päiväkotien ruokalistan ruokia saatujen asiakaspalautteiden perusteella. Testaamme tuotetoimittajilta saatujen uutuustuotteiden tuotenäytteitä, joista ideoimme yhteistyössä uusia ruoka-annoksia. Tarve uuden reseptin luomiseen voi lähteä myös siitä, että tarvitaan uusi kasvisruokaresepti kiertävälle ruokalistalle. Seuraavaksi kerron tarkemmin tuotekehitystyön vaiheista.
Uutta reseptiä alan kehittämään yhteistyössä palveluesimiehen ja tuotekehityspäällikön kanssa – mietimme sopivat ainesosat ja makumaailman. Ensin tehdään aina perusresepti testikäyttöön, jossa arvioidaan makumaailmaa, koostumusta ja mahdolliset lisättävät ainesosat. Kun perusreseptin maut saadaan kohdilleen, lähden suunnittelemaan kylmävalmistusreseptiä. Siinä suunnittelen valmistustavan mukaiset maustemäärät ja testaan kypsennystä. Koekeittiöinä toimivat Liipolan- ja Humpulan päiväkoti sekä Länsiharjun koulu, joihin lähetän ruoan testierän keittiöhenkilökunnalle maistettavaksi ja arvioitavaksi. Hyväksi osoittautuneesta testireseptistä teen isomman testierän yhteen näistä koekeittiöistä. Sitä tarjoillaan asiakkaille muiden ruokalajien rinnalla ja pyydetään asiakaspalautetta. Sen jälkeen ruoasta tehdään erityisruokavalioreseptit mm. maidoton ja gluteeniton, jotka myös testataan. Hyviksi todetut uudet reseptit otetaan käyttöön koulujen ja päiväkotien ruokalistoille.
Innostun uuden kehittämisestä ja työkaverit ovat aivan mahtavia
Olen erittäin innostuva ihminen. Minua innostaa se, että saan kehittää uutta ja kuulla uusista asioista nopealla syklillä. Saan keittiöalan vinkkejä ja tietoa uusista tuulista tuotetoimittajilta, se inspiroi minua. Alan artikkelit, lehdet ja messut ovat myös tärkeitä kanavia. Messuilta saan tietoa uusista elintarvikkeista ja solmittua yhteistyökumppanuuksia. Kehittämistyötä ei voi tehdä yksin. Töihin on ihana tulla, koska meillä on aivan mahtavat työkaverit. Ilman työkavereita en pystyisi tekemään ja kehittämään mitään. Palkitsevaa on, kun saan asiakkailta ja omalta työyhteisöltä hyvää palautetta.