Ravitsemussuositukset ovat tärkeä osa arkeamme, vaikka harva meistä tulee miettineeksi niiden merkitystä päivittäisissä valinnoissa. Ne tarjoavat väestötason ohjeita, mutta auttavat myös yksilöitä tekemään terveellisempiä ruokavalintoja. Lisäksi suositukset ohjaavat esimerkiksi ruokalistasuunnittelua ja raaka-ainehankintoja ateriapalveluissa sekä elintarvikkeiden tuotekehitystä.
Mutta mitä tapahtuu, kun suositukset päivittyvät? Entä miten niiden viestiä tulisi tulkita yksilön näkökulmasta?
Mitä uutta suosituksissa?
Uusimmat ravitsemussuositukset perustuvat pohjoismaisiin linjauksiin ja korostavat terveellisten ruokavalintojen ja ympäristön huomioimisen tasapainoa. Keskeiset periaatteet – kasvispainotteisuus, monipuolisuus ja joustavuus – ovat edelleen vahvasti mukana. Määrälliset suositukset ruoka-aineista on tehty terveysperusteisesti.
Tärkeimmät muutokset suosituksissa:
Kasvisten määrän lisääminen. Päivittäinen tavoite on 500 – 800 grammaa, josta puolet tulisi olla vihanneksia ja juureksia, toinen puoli marjoja ja hedelmiä.
Täysjyväviljojen korostaminen. Päivittäinen täysjyvän suositus on vähintään 90 grammaa, Tämä täyttyy esim. 3 viipaleella ruisleipää, annoksella kaurapuuroa tai 1 dl ohrasuurimoita lisäkkeenä.
Kala osaksi viikkorutiinia. Suositus on 300 – 450 grammaa viikossa, painottaen kotimaista ja vastuullisesti pyydettyä kalaa.
Palkokasveja ja pähkinöitä päivittäin. Papuja, linssejä ja muita palkokasveja suositellaan vähintään 100 grammaa päivässä. Pähkinöitä ja siemeniä 20 – 30 g. Nämä ovat hyviä proteiinin ja pehmeiden rasvojen lähteitä.
Punaisen lihan vähentäminen. Punaista lihaa korkeintaan 350 grammaa viikossa, ja prosessoitujen lihatuotteiden käyttöä tulisi vähentää.
Maitotuotteiden kohtuullinen käyttö. Suositus on 350 – 500 millilitraa päivässä, painottaen rasvattomia ja vähärasvaisia vaihtoehtoja
Terveellinen ruokavalio ei ole mustavalkoinen
Yksi ravitsemussuositusten hienoimpia puolia on niiden joustavuus. Terveellinen ruokavalio ei tarkoita kiellettyjä tai sallittuja ruokia, vaan kokonaisuuden hallintaa ja tasapainoa. Myös herkutteluhetket mahtuvat terveelliseen elämäntapaan.
Tärkeää on, että suositukset eivät pakota dramaattisiin muutoksiin, kuten lihansyönnin lopettamiseen. Väestötasolla pienet muutokset – kuten kasvisten lisääminen tai prosessoidun lihan vähentäminen – voivat saada aikaan merkittäviä terveys- ja ympäristövaikutuksia.
Ateriapalvelut päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa ja henkilöstöruokailussa ovat merkittävä suunnan näyttäjä ravitsemussuositusten käytäntöön viemisessä. Ruokailulinjastojen järjestely toimii tehokkaasti terveellisten valintojen ohjaamisessa. Kun salaatit ja kasvikset ovat ensimmäisinä, niitä otetaan enemmän. Kasvisruoan tarjoaminen muiden ruokalajien rinnalla taas madaltaa kynnystä kokeilla uusia makuja.
Kestävyys osana ruokavalintoja
Ravitsemussuosituksissa korostuu myös kestävän kehityksen näkökulma. Kasvisten osuuden lisääminen ja eläinperäisten tuotteiden vähentäminen tukevat ympäristöystävällisiä tavoitteita. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi siirtyä täysin kasvipohjaiseen ruokavalioon – Suomen ruokajärjestelmä on monimuotoinen, ja kasvi- ja eläintuotanto täydentävät toisiaan.
Lopuksi – Ruokavalio on kokonaisuus
Kun valmistuin ravitsemustieteilijäksi, ajattelin ruoan terveellisyyttä mustavalkoisesti: oli selkeitä ”hyviä” ja ”huonoja” ruokia. Työvuosien myötä ymmärrykseni on syventynyt – ruokavalio on paljon enemmän kuin pelkkä ravintoaineiden summa. Siihen vaikuttavat makumieltymykset, elämäntilanteet ja nykyään myös ympäristövaikutukset. Ravitsemussuositukset tarjoavat raamit, mutta jokainen voi rakentaa itselleen sopivan, terveellisen ruokavalion. On tärkeää muistaa, että vain syöty ruoka tuo terveysvaikutuksia – ja ruoan on myös maistuttava.
Pienillä askelilla kohti terveellisempää ja kestävämpää ruokavaliota. 💚
Pirjo Kailio-Koskinen
ravitsemusterapeutti